WWF – Pelastetaan Itämeri

Stromma ja Maailman luonnonsäätiö (WWF) ovat aloittaneet kumppanuuden puhtaamman Itämeren puolesta. Itämeri on vuosien kuluessa saastunut ja ylikalastettu. Merilintupopulaatiot pienenevät ja laajat leväkukinnat ovat jokakesäinen ilmiö. Sen lisäksi että Itämeri on tärkeä virkistysalue, se on myös keskeinen tulonlähde kaikille alueen maille. Ekologisessa tasapainossa oleva Itämeri tuottaisi 280 miljardia Ruotsin kruunua lisäarvoa vuodessa ja jopa puoli miljoonaa työpaikkaa alueelle vuoteen 2030 mennessä, kerrotaan Boston Consulting Groupin julkaisemassa raportissa: ” Turning adversity into opportunity: A business plan for the Baltic Sea”.

Kumppanuus koskee koko Stromma-ryhmää sekä Ruotsia, Suomea ja Tanskaa. Tavoitteenamme on olla alan edelläkävijä kestävyystyössä, auttaa parantamaan Itämeren tilaa ja lisätä matkustajien ympäristötietoisuutta. Työskentelemme Itämeren tilaa koskevan asiantuntemuksen parantamiseksi ja tuemme alueen luonnonsuojeluhankkeita, tavoitteenamme terveempi Itämeri. Lisätavoitteemme on omien ympäristövaikutustemme vähentäminen asettamalla ja noudattamalla alan ympäristötavoitteita, kuten päästöjen ja jätteiden vähentäminen, kierrätys sekä myrkyttömien maalien käyttäminen. Lue lisää Itämerestä 

Paikallisia projekteja

Koko ryhmää koskevien projektien lisäksi Suomella, Tanskalla ja Ruotsilla on omat paikalliset projektinsa. Ruotsissa Stromma tukee Rikkaampi saaristomaisema -projektia, johon sisältyy konkreettisia toimenpiteitä saariston ja Itämeren eteläosan ympäristön parantamiseksi. Suomessa järjestetään luontoleirejä ja kursseja öljyvuodon yhteydessä öljyyntyneiden villieläinten pelastamiseksi. Tanskassa keskitytään hankkeisiin, joilla lisätään tietoisuutta meri- ja ympäristötieteistä.

Mikä on Itämeren tilanne?

Itämerellä on ainutlaatuinen ja erittäin herkkä ekosysteemi, johon kohdistuu kasvava käyttöpaine. Merta käytetään kaikkeen matkailusta ja kalastuksesta öljykuljetuksiin, tuulipuistoihin ja kaasuputkiin. Matalassa sisämeressä pilaantumisella ja ravinteiden valumisella on suurempi vaikutus kuin syvemmillä merillä.

Uhkia on paljon, mutta kaksi suurinta ovat rehevöityminen ja sääntelemätön kalastus. Vaikeimmin rehevöityneitä meren osia ovat mm. Suomenlahti ja Riianlahti. Rehevöityminen tarkoittaa, että meressä on liikaa ravinteita, erityisesti fosforia ja typpeä. Noin 19 miljoonaa henkilöä asuu Itämeren valuma-alueella, josta mm. maatalouden, teollisuuden ja liikenteen päästöinä veteen päätyy suuria määriä ravinteita ja toksiineja − mukaan lukien noin 800 000 tonnia typpeä ja noin 30 000 tonnia fosforia vuodessa. Määrät vaihtelevat vuosittain mm. sademäärien mukaan, mutta ne ovat 50-luvulta lähtien olleet aivan liian suuria.

Mitä voin tehdä Itämeren hyväksi?

  • Älä syö uhanalaisia kaloja. WWF:n kalaoppaasta saat vinkkejä merenelävistä, joita voit syödä puhtaalla omallatunnolla >>
  • Käytä ympäristömerkittyjä fosfaatittomia pesuaineita. Fosfaatti kuormittaa Itämerta.
  • Vältä kertakäyttöastioita ja -grillejä ja vie roskat kierrätyspisteisiin, niin luonto pysyy puhtaana.
  • Veneillessäsi huolehdi käymäläjätevesien tyhjennyksestä asianmukaisesti satamassa – älä päästä jätevettä vesistöön.
  • Suosi ympäristöystävällisiä ajoneuvoja ja polttoaineita maalla ja merellä.
  • Älä maalaa veneesi pohjaa myrkkymaalilla, suosi harjapesua.
  • Vaihda veneen vanha kaksitahtimoottori nelitahtiseen.
  • Valitse nestemäisistä tuotteista, kuten puhdistusaineista ja hygieniatuotteista, ympäristöystävällinen vaihtoehto.
  • Kierrätä pakkausmateriaalit ja ylimääräiset tavarasi.

Liity Itämeri-kummiksi!

Uimarantoja ja linnustoa uhkaavan rehevöitymisen ja öljyvuotojen estämiseksi tarvitaan resursseja. Olemme yhdessä vastuussa Itämeren ympäristön suojelemisesta. Tukeasi tarvitaan - liity kummiksi tänään!

 

Tämä sivusto ei tue Internet Exploreria. Varmistaaksesi sivuston toimivuuden, suosittelemme käyttämään toista selainta, kuten Microsoft Edge tai Google Chrome.